Muoviroska uhkaa niin yhteistä Itämertamme kuin muitakin maailman meriä. Muovia päätyy vesistöihin sekä roskaamisen että päivittäisten valintojemme seurauksena. Vedenpuhdistamotkaan eivät pysty poistamaan kaikkia mikromuovihiukkasia, vaan niitä saattaa siirtyä mereen, sen eliöihin ja lopulta myös meihin. Pitkäikäisyytensä vuoksi mikromuovit ovat vakava uhka vesistöillemme. Muovin terveysvaikutuksia ei myöskään tunneta vielä kunnolla. Huolehtimalla muovin kierrätyksestä voimme estää haitallisen materiaalin päätymisen vesistöihimme ja samalla saamme lähes ikuisen muovin uudelleen käyttöön.
Mikromuovit vaarantavat vesistömme
Muovijäte, kuten esimerkiksi muovipussit, saattavat päätyä roskaamisen kautta mereen, jossa se hioutuu koko ajan pienemmäksi ja pienemmäksi. Mereen päätyneen muovin poistamiseen ei juuri ole keinoja, joten tärkeää on ennaltaehkäisy. Kierrättämällä muovin oikeaoppisesti, voimme jokainen vaikuttaa yhteisen Itämeremme ja muiden vesistöjemme tilaan. Mahdollisuuksien mukaan muovin kulutusta kannattaa välttää, esimerkiksi jättämällä muovikassi kauppaan ja käyttämällä ekologista kestokassia. Arkisilla valinnoilla on myös merkitystä – oletko koskaan miettinyt, että jopa hammastahnasi saattaa sisältää pikkuruisia mikromuovihiukkasia? Kosmetiikka- ja hygieniatuoteostoksilla kannattaa tutustua tarkasti tuoteselosteisiin ja jättää muoveja sisältävät suosiolla kauppaan. Apuna oman taloutesi muovijätteen vähentämiseen voit myös käyttää esimerkiksi Luonto-Liiton Itämeren ystävän muistilistaa.
Monissa maissa ongelmana on roskien jättäminen metsiin ja rannoille. Suomessakaan tältä ei ole valitettavasti vältytty. Maailmanlaajuisesti katsottuna hukumme muoviin – jatkamalla samaan malliin, on merissä enemmän muoviroskaa kuin kaloja vuoteen 2050 mennessä. Tehostamalla kierrätystä ja tekemällä kestävämpiä valintoja voimme estää tämän.
Muovin keräys ei vielä pakollista, mutta ympäristömme kannalta välttämätöntä
Helsingin seudun taloyhtiöissä, joissa on vähintään viisi huoneistoa, aiotaan muovin keräyksestä tehdä pakollista. Tähän asti muovipakkausten erilliskeräys on ollut vapaaehtoista. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) hallitus lähetti ehdotuksen lausuntokierrokselle syyskuussa ja jos se hyväksytään joulukuussa, tulevat muutokset Helsingin Sanomien mukaan voimaan ensi vuoden maaliskuussa. Muutoksiin tulee kahden vuoden siirtymäaika. Tavoitteena on päästä valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin, mikä Suomen kohdalla tarkoittaa sitä, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 prosenttia vuoteen 2023 mennessä.
Vaikkei muovin keräys olisikaan pakollista, kannattaa myös pienempien taloyhtiöiden ja omakotiasujien huolehtia muoviroskista oikeaoppisesti. HSY:n sivuilta voit käydä tarkistamassa, mitä muovin keräykseen saa ja ei saa laittaa. Kierrätetyt muovipakkaukset käytetään uusien muovituotteiden raaka-aineeksi. Kierrätetystä muovista voidaan tehdä esimerkiksi ämpäreitä ja kukkaruukkuja. Ympäristöystävällistä mikrobiliuostamme voi tilata kätevästi verkkokaupasta kanistereissa, jotka voidaan kierrättää muun muovijätteen mukana. Haluammekin kannustaa kaikkia asiakkaitamme kierrättämään nämä tyhjät muovikanisterit, jotta materiaali saadaan uudelleen kiertoon, osaksi kiertotaloutta ja samalla vältetään sen päätyminen vesistöihimme.
Lähteet: World Cleanup Day, Luonto-Liitto, Helsingin Sanomat, Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Yle.
