Pääkaupunkiseudulla jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain yli miljoona kiloa viemäreihin kuulumatonta jätettä. Jokainen alueella asuva heittää siis viemäriin keskimäärin kilon verran roskia vuodessa. Vessanpönttöihin päätyy vahingossa muun muassa puhelimia, koruja ja pieniä leluja. Vahinkojen lisäksi viemäreihin joutuu suuria määriä ruoantähteitä, rasvaa ja öljyä. Ne eivät kuitenkaan kuulu viemäriin, sillä ruoantähteet ja rasvat saattavat tukkia putkiston ja pahimmillaan aiheuttaa vesivahingon. Biojätteet sisältävät lisäksi fosforia ja typpeä, jotka rehevöittävät vesistöjä. Oikein lajitellut biojätteet mädätetään tai kompostoidaan, jolloin niiden sisältämät ravinteet saadaan hyötykäyttöön sen sijaan, että ne päätyisivät vesistöihimme.

Viemäri ei ole roskis

Viemäriin kuuluvat ainoastaan vessanpytyn huuhteluvedet eli wc-paperi ja ihmisen jätökset, astian- ja pyykinpesuvedet sekä peseytymisessä tai siivouksessa käytetyt vedet. Niin sanottuja flushable eli huuhdeltavia vessapaperihylsyjä ei myöskään, mainostamisesta huolimatta, saa laittaa vessanpönttöön, vaan ne laitetaan joko biojätteeseen tai kartonkikeräykseen. Siivouksessa, peseytymisessä ja astian- tai pyykinpesussa kannattaa käyttää ainoastaan biohajoavia, ympäristöystävällisiä aineita. Kaatamalla kemikaaleja viemäriin, lisäät Itämeren kuormitusta. Pesuaineiden annostelussa kannattaa myös olla tarkkana, usein vähempikin määrä tuotetta riittää.

Lajittelun avuksi voit ottaa HSY:n Jäteoppaan, josta voi kätevästi tarkistaa, minne mikäkin roska tulee lajitella. Lisää vinkkejä lajitteluun löydät myös aikaisemmasta blogikirjoituksestamme. Esimerkiksi pienet määrät ruokaöljyä voi imeyttää talouspaperiin ja heittää biojätteeseen, kun taas suurempi määrä tulee laittaa suljetussa muovipullossa tai -rasiassa sekajätteeseen. Erityisen tärkeää on lajitella vaaralliset jätteet, kuten lääkkeet, oikein. Lääkeaineiden ympäristövaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin, mutta niitä on löydetty muun muassa kalojen elimistöstä. Vesieliöistä aineet jatkavat matkaansa ravintoketjussa, josta ne taas aikanaan palaavat ympäristöön. Jokaisella meistä on kuitenkin mahdollisuus muuttaa tilannetta. Voimme hävittää vanhentuneet lääkkeet oikeaoppisesti viemällä ne apteekkiin, jolloin yhdessä pikkuhiljaa parannamme vesistöjemme tilaa.

Orgaanista jätettä päätyy putkistoihin väistämättä

Vaikka lajittelu olisikin kunnossa, eikä ruoantähteitä tai rasvoja kipattaisi vessanpönttöön tai lavuaariin, päätyy orgaanista jätettä silti putkistoihin. Joka kerta kun käyt suihkussa, vessassa, esihuuhtelet astioita tai käytät tiskikonetta, viemäriputkiin pääsee väistämättä orgaanista ainesta. Kehittämämme mikrobiliuoksen sisältämät elävät mikrobikannat syövät putkiin kerääntyvän orgaanisen jätteen puhdistaen vesistöihimme päätyvää vettä. Kun vedenpuhdistuslaitoksille päätyvä vesi on puhtaampaa, niiden kuormitus kevenee ja ne pystyvät keskittymään mikromuovien ja lääkejäämien poistamiseen jätevedestä. Mikrobimme myös muodostavat putken sisäpinnalle suojaavan biofilmin, joka ennaltaehkäisee putkitukoksia ja epämiellyttäviä hajuja.

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Helsingin kaupunki, Pytty.fi, Lääkkeetön Itämeri ja Luonto-Liitto