Itämeri on meille suomalaisille tuttu ja tärkeä meri. Se on kuitenkin erikoislaatuisuudensa vuoksi herkkä erilaisille ongelmille, esimerkiksi rehevöitymiselle ja saastumiselle. Kokosimme Itämeren kohtaamia haasteita ja vinkkejä sen suojelemiseksi.

Itämeri on erikoinen meri alhaisen suolapitoisuutensa, vuoroveden heikkouden sekä mannerlaatan päällä sijaitsemisen ja siitä johtuvan mataluuden takia. Itämeren erikoisuudet tekevät siitä herkän saastumiselle. Itämeren suojeleminen on kuitenkin erityisen tärkeää – onhan se meidän oma lähimeremme.

Itämeri kärsii erityispiirteistään ja ihmisten toiminnasta

Itämeri on ominaisuuksiensa takia herkkä muutoksille. Sen eliöt kestävät heikommin rasitusta kuin valtamerten tai makean veden eliöt, sillä niitä rasittavat Itämeren alhainen suolapitoisuus ja kylmä talvi.

Yksi Itämeren suurista ongelmista on sen rehevöityminen. Rehevöityminen Itämerellä on osittain luonnollinen prosessi, sillä Itämeren syvänteistä nousee ajoittain ravinteita meren pintaan. Ihmisen toiminta on tosin aiheuttanut meren entistä suuremman rehevöitymisen. Ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, leviää Itämereen pelloilta valuvien lannoitteiden, kuntien jätevesien ja ilmasta tulevan laskeuman mukana. Käytännössä rehevöityminen aiheuttaa leväesiintymien kasvua, muutoksia rantojen eliöyhteisössä ja kalakannoissa sekä lisää pohjien happikatoa.

Rehevöitymisen kannalta on ongelmallista, että Itämeren yhteys valtameriin on hyvin rajoittunut: se on yhteydessä Pohjanmereen vain kapeiden Tanskan salmien kautta. Salmien kapeuden lisäksi niiden mataluus hankaloittaa ja rajoittaa Pohjanmeren ja Itämeren välistä vedenvaihtoa.

Itämeren muita uhkia ovat muun muassa ilmastonmuutos, liikakalastus, roskaantuminen, vieraslajit ja mahdolliset öljyonnettomuudet.

Vinkkejä Itämeren suojelemiseksi

Itämerta voidaan suojella monella eri tavalla. Ruokapöydässä ja ostoksilla kannattaa suosia lähiruokaa, kauden satoa, kestävästi kalastettua kalaa ja luomuruokaa. Luomuruoan viljelyssä ravinteita käytetään tehokkaammin, eikä niiden tuotannossa käytetä keinotekoisia lannoitteita eikä torjunta-aineita, jotka kuormittaisivat vesistöjä.

Liikenteessä kannattaa suosia joukkoliikennettä, kävellä ja pyöräillä. Vähentämällä liikenteen aiheuttamia päästöjä pienenee myös hiukkaskuorma ja ilmaperäinen typpilaskeuma, joka laskeutuu vesistöihin.

Jos veneilet Itämerellä, pidä huoli siitä, että veneesi moottori on kunnossa öljyvuotojen välttämiseksi. Pidä myös veneen pohja puhtaana, jotta polttoainetta ei kuluisi tarpeettomasti.

Kotona ja mökillä voit auttaa Itämerta huolehtimalla, että kotisi jätevesiasiat ovat kunnossa, sillä puhtaampi jätevesi kuormittaa myös vähemmän Itämerta. Tätä voit edesauttaa esimerkiksi käyttämällä ProtectPipen PUTKIPÖPÖ Kodin Mikro -mikrobiliuosta. Muita toimia ovat esimerkiksi veden kulutuksen vähentäminen ja fosfaatteja ja systeettisiä tensidejä sisältävien pesuaineiden käytön välttäminen. Voit auttaa Itämerta myös lajittelemalla jätteet oikein ja kompostoimalla, jolloin yleinen jätekuormitus jää pienemmäksi.

Lähteet: Järvi&MeriWiki ja John Nurmisen Säätiö