Putkiremontti on sana, jolla on ikävä kaiku. Mikrobiteknologiayritys ProtectPipe lupaa lykätä sen tarvetta jopa vuosikymmeniä.
Arkinen elämämme synnyttää joka päivä orgaanista jätettä, josta iso osa päätyy viemäriputkistoon. Sinne valuu paljon muutakin kuin wc-asioinnin tuotoksia. Panet likaiset astiat koneeseen, mutta huuhtaiset ensin suurimmat ruuanjäämät pois. Käyt suihkussa, jolloin ihostasi ja hiuksistasi huuhtoutuu viemäriin lisää orgaanisia ainesosia.
Haasteen putkiston terveydelle asettavat etenkin nykyiset energiatehokkuuden vaatimukset. ”Jos putkistossa olisi jatkuva, voimakas virtaus, se kuljettaisi orgaaniset jätteet mukanaan jäteveden puhdistuslaitokselle asti. Ongelmia syntyy, kun uudet energiatehokkaat pesukoneet ja vessat työntävät jätettä viemäriin entistä vähemmällä ja kylmemmällä vedellä”, kuvailee ProtectPipe-yhtiön hallintojohtaja Hannu Keränen.
Kun viemärijäte jämähtää paikoilleen, se alkaa mädäntyä. Silloin muodostuu ikävästi lemuavaa, putkia haurastuttavaa ja niiden yläpintaa syövyttävää rikkivetyä. ”Hampaatkin pitää harjata puhtaiksi orgaanisesta jätteestä. Jos sitä ei poista, bakteerit alkavat hajottaa sitä. Prosessissa syntyy pahaa hajua, hammaskiveä, ientulehdusta ja reikiä”, Keränen vertaa. ”Sama tapahtuu viemäriputkistossa.”
ProtectPipen keksintö on syöttää putkijäte bakteereille ennen kuin se ehtii tekemään tuhojaan. Puhdistusmenetelmän kehittäminen ei ollut yksinkertaista, sillä viemäristön olosuhteet ovat vaihtelevuudessaan haastavat. Viemäriin kaadetaan pesuaineita ja muita kemikaaleja, joiden myötä ympäristön pH-arvot muuttuvat koko ajan. Astianpesukoneiden putkistoon laskema vesi on kuumaa, noin 70-asteista.Talvisaikaan putkissa virtaavan veden lämpötila on ehkä vain nelisen astetta.
Optimoitu coctail
Yhteistyössä Helsingin yliopiston mikrobiologien kanssa yritys on kuitenkin saanut aikaan eläviä mikrobikantoja, jotka pärjäävät ankarissakin oloissa. Bakteerit kykenevät myös lisääntymään putkistoissa. Viemäriputkien puhdistamiseen suunnattu mikrobiliuos sisältää viittä eri bakteerikantaa. Liuoksen koostumus on optimoitu niin, että se pystyy pilkkomaan sekä rasvaa, proteiinia, tärkkelystä ja selluloosaa että niistä syntyviä rikkivety-yhdisteitä.
”Toisin kuin ongelmalliset entsyymivalmisteet mikrobiliuos on ympä- ristöystävällistä. Se ei myöskään sisällä taudinaiheuttajia”, Keränen kertoo.Liuoshuuhtelun päämääränä on pitää putket puhtaina ja terveinä entistä pidempään. Suomessa on 1,1 miljoona omakotitaloa ja 139 000 taloyhtiöiden rakennusta. ”Sillä on merkitystä, tarvitaanko putkiremonttia 25 vai vasta 50 vuoden kuluttua.
Korjausvelan määrä puolittuu, jos taloudella on 50 vuotta aikaa säästää.” Hannu Keränen toivoo ihmisten myös heräävän kertyvän orgaanisen jätteen määriin. ”Maapallolla on 7,6 miljardia ihmistä. Jokainen luo orgaanista jätettä joka päivä 1,3 kiloa. Yhteensä miltei 10 miljoonaa tonnia päivässä.” Kansalaiset osaavat jo ajatella hiilijalanjälkeään, mutta Keräsen mukaan heidän pitäisi opetella tunnistamaan myös rasvajalanjälkensä. ”Kun ihmiset tiedostavat rasvajalanjälkensä, he oppivat myös pienentämään sitä.
Irene Andersson, lue juttu suoraan Kemia- lehdestä sivulta 86