Ulla Jäske, Satakunnan Kansa 9.3.2018
Suomalaisyritys kehitti liuoksen, joka syö banaanikärpäsen pesät ja joulukinkun rasvan viemäreistä.
Banaanikärpäset olivat vielä vähän aikaa sitten hämeenlinnalaisessa Vanajalinnan ravintolassa keittiönvaivana.
– Meillä oli pirusti banaanikärpäsiä, mutta ei ole enää, keittiöpäällikkö Mika Jokela kertoo.
Ravintola lähti vuosi sitten mukaan pilottikokeiluun, jossa testattiin uutta mikrobiliuosta ja sen kykyä avata viemäritukokset.
– Liuoksen käyttö ei näkynyt välittömästi, mutta noin kuukauden käytön jälkeen tuloksia alkoi näkyä.
Viemäriputket kuvattiin ennen liuoksen käyttöä ja sen jälkeen. Puolet pinttyneestä rasvasta oli lähtenyt pois kokeilujakson aikana.
Mikrobiliuoksen kehittelystä vastaavan mikrobioteknologia-alan yrityksen ProtectPipen mukaan mikrobiliuos on ympäristö-ja putkistoystävällinen. Yrityksen tiedottaja Adelina Abazi kertoo, että idea liuoksen kehittämiseen lähti muhimaan yrityksen perustajan Klas Alfthanin päässä, kun talossa, jossa hän asui, alkoi putkiremontti.
– Klas mietti, miksi putkiremppoja tehdään, ja hän oivalsi, että remontin aiheuttaja on rikkihappo, joka syövyttää putkia.
Putkistoon päätyy nimittäin paljon orgaanista jätettä muun muassa astianpesukoneen kautta. Jäte aiheuttaa tukkeumia, joita yritetään yleensä avata kemiallisilla liuoksilla.
Abazin mukaan putkenavauksessa käytettävät kemikaalit haurastuttavat putkia ja parin, kolmen vuosikymmenen haurastuttamisen seurauksena edessä on putkiremontti.
Hajuhaitta on ongelmallinen etenkin ravintoloissa
– Ravintoloiden rasvakaivoihin kertyy niin paljon rasvaa, että pinnalle muodostuu kovettuma ja hajut leviävät kaikkialle.
Lain mukaan rasvakaivon tai erottimen täytyy estää rasvan pääsy viemäriverkkoon. Ravintolan viemäriin kulkeutuu paljon muutakin orgaanista jätettä, ja se muodostaa kasvualustan banaanikärpäselle.
Abazi toteaa, että yleinen harhaluulo on, että baanikärpänen pörrää vain hedelmävadilla.
– Jos banaanikärpänen pääsee munimaan putkistoon kertyneeseen kasvustoon, kärpäsestä on vaikea päästä eroon kotikonstein.
Abazin mukaan sitä vaaraa ei ole, että mikrobit jäisivät putkiston mutkiin kasvattamaan omaa tukostaan.
– Siitä ei ole näyttöä, että mikrobit tekisivät putkistolle haittaa.
Abazi toteaa, että yrityksen ainoa tarkoitus ei ole liuoksen myyminen.
– Missiomme on Itämeren pelastaminen.
Ryhmäpäällikkö Paula Haapasola Turvallisuus-ja kemikaaliviraston (Tukes) biosidit – ryhmästä toteaa, ettei hän tunne uuden mikrobivalmisteen koostumusta.
– Lähtökohtaisesti valmiste kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta meillä ei ole tietoa, mitä liuos sisältää ja onko se turvallista, Haapasola miettii.
Hän selventää ettei tuote ole Tukesin tarkastama.
Yleisesti ottaen myynnissä oleville haittaeliöiden torjuntaan tarkoitetuille biosidivalmisteille pitää olla lupa, mutta jos toimintaa perustellaan sanomalla, että mikrobit syövät jätteitä, ei lupaa tarvita.
– Rajatapauksia on useita. Jos tuotetta markkinoidaan esimerkiksi niin, että tuote poistaa hajuja torjumalla hajuja muodostavia bakteereita, niin silloin se saattaa tarvita Tukesin myöntämän biosidivalmisteen luvan.
Haapasola toteaa myös, että viemärissä mikrobeille riittää syötävää, mutta sitä hän ei tiedä, mitä mikrobeille tapahtuu kun ne menevät vedenpuhdistamon järjestelmien läpi.
– Itämeren kannalta olennaista on, mitä aineita ei pystytä poistamaan jäteveden käsittelyssä.
Siuntion kunnan vesihuoltolaitoksen vedenpumppaamossa on käytetty mikrobiliuosta, jottei pahanhajuisia rikkiyhdisteitä muodostuisi.
– Pumppaamojen naapurustoissa ei ole enää valitettu hajuista. Uskon, että maailma olisi parempi, jos mikrobiliuosta käytettäisiin enemmän, mutta siihen en ota kantaa, pelastaako liuos Itämeren, käyttömestari Kaj Holmberg sanoo.
Lue uutinen myös suoraan: Pohjalaisesta, Lapin Kansasta, Keskipohjanmaasta, Kainuun Sanomista, Ilkka-lehdestä Hämeen Sanomista, Forssan lehdestä, Aamulehdestä,Turun Sanomista, Kaleva-lehdestä, Satakunnan Kansasta!
