Itämerellä seilaa joka päivä useita matkustaja-aluksia. Säännöllisen reitti- ja risteilijäliikenteen lisäksi Itämerelle saapuu kesäaikaan paljon kansainvälisiä risteilijöitä, joiden kyydissä kulkee suuri joukko matkailijoita. Itämeri onkin yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Tämä tarkoittaa sitä, että risteilijöillä muodostuu paljon jätevettä, joka koostuu pääosin käymäläjätevesistä, harmaista suihku- ja lavuaarivesistä sekä keittiöiden ruokaa sisältävistä jätevesistä. Jätevedet ohjautuvat laivalla tankkeihin, mutta mihin ne jatkavat matkaansa sieltä?
Vuonna 2011 Itämeri julistettiin erityisalueeksi, jonka ansiosta merenkululle on mahdollista asettaa erityisvaatimuksia. Itämerellä edellytetään, että satamilla, joissa risteilyalukset vierailevat, on riittävät valmiudet ottaa vastaan jätevesiä. Itämerellä säännöllisesti seilaavat alukset ovat jo pitkään jättäneet jätevetensä satamiin, josta ne ohjataan kunnan viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistuslaitokselle käsiteltäväksi. Osa risteilijöistä saa kuitenkin vielä muutaman vuoden laskea käsittelemättömät jätevedet suoraan Itämereen. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on asettanut säädöksen, jonka mukaan nykyiset risteilijät ja matkustaja-alukset, joissa on yli 12 matkustajapaikkaa, eivät saa päästää käymäläjätevesiään käsittelemättömänä Itämereen kesäkuun 2021 jälkeen. Itämeren erityisalueen ulkopuolelta saapuvat risteilijät, jotka suuntaavat suoraan Pietariin, voivat päästää jätevetensä Itämereen vielä kesäkuuhun 2023 asti. Sen sijaan uusia risteilijöitä säännös on koskenut jo kesäkuusta 2019. Rahtivarustamoja säännökset eivät koske, mutta nekin ovat Suomessa alkaneet yhä enenevissä määrin tuoda jätevetensä satamiin.
Jos risteilijää ei ole vielä velvoitettu jättämään jätevesiään satamaan, se saa päästää ne käsittelemättömänä mereen 22 km:n päässä rannasta. Käsiteltyä ja desinfioitua jätevettä saa puolestaan laskea mereen 5,5 km:n päässä rannasta. Jätevedenpuhdistus on mahdollista suorittaa myös risteilijöiden omissa puhdistusjärjestelmissä. Jos jäteveden typestä saadaan poistettua 80 % ja fosforista 70 %, käsitellyn jäteveden saa laskea Itämereen myös tulevaisuudessa.
Helsingin satamassa risteilijät ovat voineet pumpata jätevetensä maksutta kunnan viemäriverkkoon vuodesta 2008 lähtien Itämerihaasteen myötä. Helsingin satama on myös ottanut käyttöön hintakannustimen, jonka myötä risteilijät saavat alennuksia satamamaksuista, jos jättävät jätevettä vierailun yhteydessä. Tämä malli on tuonut hyviä tuloksia ja muutaman vuoden takaisen tiedon mukaan jopa 90 % aluksista jätti jätevetensä Helsingin satamaan.
Laivojen jätevesien laskemista Itämereen on haluttu rajoittaa, jotta kovalla ravinnekuormituksella olevan meren rehevöitymistä saataisiin vähennettyä. Laivojen jätevesien sisältämien ravinteiden osuus Itämeren kokonaiskuormituksesta on pieni, mutta silti merkityksellinen. Jäteveden typpi on leville helposti käytettävässä muodossa. Lisäksi jätevesi sisältää raskasmetalleja ja vesieliöille haitallisia orgaanisia yhdisteitä sekä taudinaiheuttajia. Tietyt laivareitit ovat myös vilkkaasti liikennöityjä, jolloin jätevesien laskemisesta voi tulla paikallisia vaikutuksia.
Laivojen jätevesien typpikuormitus on 356 tonnia vuodessa, joka on 0,04 % Itämeren vuotuisesta kokonaistyppikuormituksesta. Vastaava fosforikuormitus on 119 tonnia, joka vastaa 0,3 % Itämeren vuotuisesta fosforikuormituksesta. Vaikka laivojen jätevesien ravinnekuorma on pieni verrattuna kokonaiskuormaan, se on kuitenkin asia, johon on helppo vaikuttaa. Kaikki työ, jota Itämeren rehevöitymisen vuoksi tehdään, on merkityksellistä ja askel parempaan suuntaan.
ProtectPipe on kehittänyt laivan jätevesien esikäsittelyjärjestelmän, jonka toiminta perustuu bakteerien kykyyn hajottaa orgaanista ainesta laivan putkistossa. Tämä auttaa laivojen jätevesijärjestelmiä toimimaan paremmin ja tehostaa laivojen omien jätevedenpuhdistamojen toimintaa.
Itämeren Satamat, Talouselämä, Liikenne- ja viestintäministeriö, Helsingin Uutiset, uuttahelsinkia.fi, VTT
