Ruokahävikki kuormittaa ympäristöä ja vahingoittaa vesistöjämme

Ruokahävikki kuormittaa ympäristöä ja vahingoittaa vesistöjämme

Ruoantuotanto on yksi suurimmista ympäristöä kuormittavista tekijöistä. Kun ruokaa heitetään roskiin, menevät kaikki sen tekemiseen käytetyt resurssit hukkaan. Pahimmillaan pois heitetty ruoka kuormittaa turhaan ympäristöä ja päätyy lopulta vesistöihimme.

Maailmanlaajuisesti ruokahävikkiä syntyy noin kolmannes tuotetusta ruoasta. EU:n alueella ruokaa heitetään pois noin 88 miljoonaa tonnia vuosittain ja Suomessa ruokahävikkiä syntyy vuodessa noin 450 miljoonaa kiloa. Jokaista suomalaista kohden se tarkoittaa 173 kg ruokaa vuodessa. YK:n ja EU:n yhteisenä tavoitteena on puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä.

Kotitaloudet haaskaavat eniten ruokaa

Ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruokaketjun vaiheissa, mutta suurimmassa vastuussa ovat kotitaloudet. Suomessa kotitaloudet tuottavat 30 prosenttia koko maan ruokahävikistä. Useimmiten kotitalouksissa heitetään pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita sekä hedelmiä.

Valtakunnallista hävikkiviikkoa vietetään taas syyskuun toisella viikolla, mutta ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen on syytä kiinnittää huomiota muulloinkin. Suuri syy ruoan hukkaan heittämiseen on suunnittelemattomuus. Arkisilla valinnoilla on kuitenkin helppo vaikuttaa omassa kotitaloudessa syntyvän ruokahävikin määrään. Ruokaostoksille mennessä voi ottaa mukaan kuvan tai listan oman jääkaapin sisällöstä, jottei tule ostettua tuotteita, joita jo kotoa löytyy. Pelkästään kauppalistan kirjoittamisella pääsee pitkälle. Päättämällä viikon ruokalistan etukäteen voi välttää heräteostokset.

Ruoan määrään kannattaa myös kiinnittää huomiota. Lapsia usein opastetaan ottamaan lautaselle vain niin paljon kuin jaksaa syödä; saman tulisi päteä aikuisiinkin. Ruokakaupassa ei myöskään kannata ahnehtia. Vaikka kilohinta olisi isommassa pakkauksessa pienempi, ei ruoka tule sen halvemmaksi, jos osa siitä päätyy roskiin. Iso pakkauskoko ei välttämättä myöskään ole sen ympäristöystävällisempi, sillä pois heitetty ruoka kuormittaa ympäristöä pakkausmateriaaleja enemmän.

Ruoka ei kuulu roskiin, eikä viemäriin

Sen lisäksi, ettei heitä ruokaa roskiin, ei sitä tulisi päästää viemäriinkään. Ruoantähteitä voi mahdollisuuksien mukaan käyttää hyödyksi vaikka pyttipannussa tai jäljelle jääneen aterian voi pakastaa myöhempää käyttöä varten. Viemäriä tai vessanpönttöä ei saa käyttää bioroskiksena, sillä ruoantähteet ja rasva vaikeuttavat vedenpuhdistusta ja pääsevät pahimmillaan rehevöittämään vesistöjämme. Kokkausrasvat ja öljyt voi pienissä määrissä laittaa biojäteastiaan, mutta suuremmat määrät tulee sijoittaa oikeaoppisesti sekajätteisiin.

Viemäriin päästessään orgaaninen jäte saattaa myös aiheuttaa tukoksia ja mädäntyessään se tuottaa epämiellyttäviä hajuja, jotka kutsuvat paikalle ei-toivottuja hyönteisiä. Putkistossa hajoava orgaaninen jäte tuottaa rikkivetyä, joka muuttuu rikkihapoksi, joka taas alkaa haurastuttamaan putken yläpintaa syövyttäen sen. Kehittämämme ympäristöystävällinen mikrobiliuos syö orgaanista jätettä putkistoista ja hidastaa tai jopa pysäyttää putkien kulumisen. Mikrobit poistavat orgaanisen aineksen jätevedestä, jolloin vedenpuhdistamoille päätyvä vesi on myös puhtaampaa. Näin vedenpuhdistamot voivat keskittyä poistamaan jätevedestä vesistöille haitallisia mikromuoveja ja lääkejäämiä.

Lähteet: Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Hävikkiviikko ja Pytty.fi

Close Menu
×
×

Cart